Musiikintekijöiden ja kustantajien vuonna 1928 perustaman Teoston historia ja värikkäät vuosikymmenet ovat osa suomalaista kulttuurihistoriaa. Tälle aikajanalle on nostettu asioita Teoston 90-vuotisen taipaleen ajalta: tapahtumia, joista on seurannut toisia tapahtumia ja ihmisiä, jotka ovat niihin vaikuttaneet.
Tervetuloa aikamatkalle. Rakkaudesta musiikkiin.
Koonnut: Susanna Perämaa
1920-LUKU
1920-luvulla Suomeen rantautui jazz, ja kieltolaista huolimatta ravintoloissa svengasi! Maaseudulla järjestettiin runsaasti iltamia ja muita musiikkipitoisia tapahtumia. Myös populaarimusiikin edelläkävijät, kuplettilaulajat, esiintyivät ympäri maata. Vuosikymmenen loppupuolella Suomen saavutti kansainvälinen grafomoni-innostus. Gramofonien ja äänilevyjen myynti kasvoi räjähdysmäisesti – jopa niin paljon, että alettiin puhua “gramofonikuumeesta”.
Musiikkikaupan Pianosalissa, sen jälkeen toimisto siirtyi osoitteeseen Kluuvikatu 6 B, pihan puoli.

puheenjohtaja Erkki Melartin


puheenjohtaja Erkki Melartin
Musiikkikaupan Pianosalissa, sen jälkeen toimisto siirtyi osoitteeseen Kluuvikatu 6 B, pihan puoli.



1930-LUKU
Teoston ensimmäinen täysi vuosikymmen on kasvun aikaa. Sopimuksia solmitaan monien eri tahojen kanssa sekä Suomessa että ulkomailla. Martti Turunen nimitetään Teoston johtajaksi. Suomalaisen haitarijazzin suurnimi Dallapé on suosionsa huipulla ja kiertää Suomea kesästä toiseen. “Iskelmä” on uutta ja soi kaikkialla. Kieltolaki päättyy ja ravintolamusiikin korvauksista saadaan sopimus. Radion suosio kasvaa voimakkaasti: talvisodan syttymisvuonna 1939 maassa on n. 330 000 radiolupaa.
”Eräänä päivänä soitti joku maisteri Ikonen ja sanoi, että teille on täällä rahaa. Minä menin käymään ja Ikonen kysyi, miksette aikaisemmin ole tullut käymään. Minä sanoin, etten tämmöisestä ole tiennyt enkä sitäkään, että saisin jotakin maksua siitä, että olen säveltänyt. Teillä on täällä peräti 16 000 markkaa, sanoi Ikonen. Se oli hirveän paljon rahaa.”
Teosto pääsee elokuvavalmistamoiden kanssa sopimukseen elokuvaan tallennettavan musiikin korvauksista.

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö hylkää Teoston esityksen siitä, että radiokuuntelulupaan sisällytettäisiin huomautus tekijänoikeuslain noudattamisesta.

Martti “Pyssy” Turunen töihin Teostoon maaliskuussa 1931. Turunen toimi Teoston johtajana 1931–1969. Viipurista kotoisin oleva Turunen päätyi suorittamaan kolme tutkintoa: ekonomi, filosofian maisteri ja Helsingin kirkkomusiikkiopiston tutkinto. Turunen oli myös säveltäjä, jonka suosituimpiin sävellyksiinsä kuuluu mm. Mauno Isolan runoon sävelletty joululaulu Me käymme joulun viettohon.
Ulkomailla eniten esitettyjä suomalaisia teoksia:
ERKKI MELARTININ Ritorno
OSKAR MERIKANNON Valse Lente
YRJÖ KILPISEN Tunturilauluja.
Musiikin käyttöön huvitilaisuuksissa kohdistunut valvonta kirvoittaa palautetta mm. eräältä nuorisoseuralta:
”Nuorisoseura on perustettu vasta vuosi sitten, eikä sen musikaalinen taso vielä ole ehtinyt sävelteos-asteelle. Ensinnäkään ei kukaan seuran jäsenistä osaa soittaa minkäänlaista soittokonetta. Iltamassa on laulettu yhteislauluna Hämäläisten laulu, eräs maanjussi on soittanut tiksahalla Kas Suomen lahdella hyrskyt. Tanssimusiikista huolehti eräs kylän haitarinsoittaja, jolle nuotit ovat kuin pääskysiä sähkölangoilla eikä tiedä, mikä minkin kappaleen on säveltänyt. Yleisölläkin on usein tietämistä, mitä milloinkin tulee, valssia vai jenkkaa. Näin ollen emme ole erikoisen halukkaita lähettelemään niukoista alkuvaroistamme saturaisia teille, mutta heti, jahka kykenemme esittämään ”sävelteoksia” olemme visusti valmiit ottamaan osaa Malmstenin ja Sibeliuksen leipähuoliin”.
Leiviskä sai osakseen sukupuolensa vuoksi ennakkoluuloja, mutta hän kohtasi ne pelottomasti. Hänen arvostustaan lisäsi se, ettei hän kirjoittanut vain miniatyyrejä, vaan myös suurimuotoisia kappaleita. Leiviskä opiskeli Helsingin lisäksi Wienissä. Päivätyönsä Leiviskä teki Sibelius-Akatemian kirjaston- ja nuotistonhoitajana 1933–1968. Hän toimi myös Ilta-Sanomien musiikkiarvostelijana.
”Eräänä päivänä soitti joku maisteri Ikonen ja sanoi, että teille on täällä rahaa. Minä menin käymään ja Ikonen kysyi, miksette aikaisemmin ole tullut käymään. Minä sanoin, etten tämmöisestä ole tiennyt enkä sitäkään, että saisin jotakin maksua siitä, että olen säveltänyt. Teillä on täällä peräti 16 000 markkaa, sanoi Ikonen. Se oli hirveän paljon rahaa.”
Martti “Pyssy” Turunen töihin Teostoon maaliskuussa 1931. Turunen toimi Teoston johtajana 1931–1969. Viipurista kotoisin oleva Turunen päätyi suorittamaan kolme tutkintoa: ekonomi, filosofian maisteri ja Helsingin kirkkomusiikkiopiston tutkinto. Turunen oli myös säveltäjä, jonka suosituimpiin sävellyksiinsä kuuluu mm. Mauno Isolan runoon sävelletty joululaulu Me käymme joulun viettohon.
Teosto pääsee elokuvavalmistamoiden kanssa sopimukseen elokuvaan tallennettavan musiikin korvauksista.

Ulkomailla eniten esitettyjä suomalaisia teoksia:
ERKKI MELARTININ Ritorno
OSKAR MERIKANNON Valse Lente
YRJÖ KILPISEN Tunturilauluja.
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö hylkää Teoston esityksen siitä, että radiokuuntelulupaan sisällytettäisiin huomautus tekijänoikeuslain noudattamisesta.
Musiikin käyttöön huvitilaisuuksissa kohdistunut valvonta kirvoittaa palautetta mm. eräältä nuorisoseuralta:
”Nuorisoseura on perustettu vasta vuosi sitten, eikä sen musikaalinen taso vielä ole ehtinyt sävelteos-asteelle. Ensinnäkään ei kukaan seuran jäsenistä osaa soittaa minkäänlaista soittokonetta. Iltamassa on laulettu yhteislauluna Hämäläisten laulu, eräs maanjussi on soittanut tiksahalla Kas Suomen lahdella hyrskyt. Tanssimusiikista huolehti eräs kylän haitarinsoittaja, jolle nuotit ovat kuin pääskysiä sähkölangoilla eikä tiedä, mikä minkin kappaleen on säveltänyt. Yleisölläkin on usein tietämistä, mitä milloinkin tulee, valssia vai jenkkaa. Näin ollen emme ole erikoisen halukkaita lähettelemään niukoista alkuvaroistamme saturaisia teille, mutta heti, jahka kykenemme esittämään ”sävelteoksia” olemme visusti valmiit ottamaan osaa Malmstenin ja Sibeliuksen leipähuoliin”.
Leiviskä sai osakseen sukupuolensa vuoksi ennakkoluuloja, mutta hän kohtasi ne pelottomasti. Hänen arvostustaan lisäsi se, ettei hän kirjoittanut vain miniatyyrejä, vaan myös suurimuotoisia kappaleita. Leiviskä opiskeli Helsingin lisäksi Wienissä. Päivätyönsä Leiviskä teki Sibelius-Akatemian kirjaston- ja nuotistonhoitajana 1933–1968. Hän toimi myös Ilta-Sanomien musiikkiarvostelijana.

1940-LUKU
1940-lukua leimaa sota. Marssilaulut kaikuvat kaikkialla ja Suomen eturivin artistit kohottavat joukkojen moraalia esiintymällä rintamalla viihdytysjoukkojen tilaisuuksissa. Siviilissä musiikista nauttimista rajoittaa lailla määrätty tanssikielto, joka jatkuu ravintoloissa aina vuoteen 1948. Kun tanssiminen on kielletty, nousee musiikin sanoitus tärkeämmäksi: tanssikieltovuosina suomenkielinen iskelmä – sellaisena kuin me sen tunnemme – löytää muotonsa. Uudet laulut leviävät tehokkaasti radion välityksellä. Vuosikymmenen lopussa jo yli 660 000 suomalaista taloutta on lunastanut radioluvan.


Suosituimmat sävellykset:
Ravintoloissa
SIBELIUS Ristilukki
OSKAR MERIKANTO Merellä
Iltamissa
TOIVO KÄRKI Tummasilmä senorita
GEORG MALMSTÉN Pennitön uneksija
Konserteissa
SELIM PALMGREN Hiidenorjien laulu
GENETZ Terve Suomeni maa
LEEVI MADETOJA Suvi-illan vieno tuuli
Radiossa
SELIM PALMGREN Tuhkimovalssi
SIBELIUS Sydämeni laulu.
Teoston tilitysosasto 40-luvulla.
Sibelius-rahasto perustetaan. Mm. Helvi Leiviskä on yksi ensimmäisten apurahojen saajista ja saa 50 000 mk.
”Mitä sitä 6000 markan stipendillä tekee, sehän menee jo ensimmäisellä viftillä.”
Mielipidetutkimus kansan musiikkimausta. Eri musiikkilajien kannatus suomalaisten keskuudessa:
KONSERTTIMUSIIKKI | 20 % |
AJANVIETEMUSIIKKI | 18 % |
ISKELMÄMUSIIKKI | 17 % |
KANSANMUSIIKKI | 11 % |

Teoston tilitysosasto 40-luvulla.
Sibelius-rahasto perustetaan. Mm. Helvi Leiviskä on yksi ensimmäisten apurahojen saajista ja saa 50 000 mk.
”Mitä sitä 6000 markan stipendillä tekee, sehän menee jo ensimmäisellä viftillä.”

Mielipidetutkimus kansan musiikkimausta. Eri musiikkilajien kannatus suomalaisten keskuudessa:
KONSERTTIMUSIIKKI | 20 % |
AJANVIETEMUSIIKKI | 18 % |
ISKELMÄMUSIIKKI | 17 % |
KANSANMUSIIKKI | 11 % |
Suosituimmat sävellykset:
Ravintoloissa
SIBELIUS Ristilukki
OSKAR MERIKANTO Merellä
Iltamissa
TOIVO KÄRKI Tummasilmä senorita
GEORG MALMSTÉN Pennitön uneksija
Konserteissa
SELIM PALMGREN Hiidenorjien laulu
GENETZ Terve Suomeni maa
LEEVI MADETOJA Suvi-illan vieno tuuli
Radiossa
SELIM PALMGREN Tuhkimovalssi
SIBELIUS Sydämeni laulu.
1950-LUKU
1950-luvulla Suomeen tulevat olympialaiset, televisio ja rock’n’roll! Einojuhani Rautavaara säveltää ensimmäisen sinfoniansa. Kotimaisen kevyen musiikin saralla 50-luku on viihteellisen iltamamusiikin, “rillumarein”, vuosikymmen. Rillumarein näkyvimmät hahmot Toivo Kärki ja Reino Helismaa tuottavat kiivaaseen tahtiin teoksia, joita kriitikot vihaavat ja kansa rakastaa. Mekaaninen musiikki tekee tuloaan ja aiheuttaa päänvaivaa Teostossa.
Esitetyimmät teokset:
Konserteissa:
AHTI SONNINEN Soliseva vesi
Radiossa:
REINO HELISMAA Rakovalkealla
Äänilevyiltä
TAPIO RAUTAVAARA Isoisän olkihattu
Laulun toinen säkeistö kuului näin:
”Vuotta viisikolmatta
oot tehnyt arvotyötä.
Luovan hengen suojana
sull’ olkoon onni myötä.
Teosto, Teosto, Teosto,
ylväs, tiesi on
Teosto, Teosto, Teosto,
päämääriisi se johtakohon!
Lopuksi ”tutti maestoso”
me laulamme: Hei Grandioso!
Teosto, Teosto, Teosto,
onneksi olkohon!”
”Kehitys ravintolamusiikin alalla on yhä enemmän kääntynyt siihen suuntaan, että mekaaninen soittokone työntää syrjään elävää voimaa.”


Esitetyimmät teokset:
Konserteissa
SIBELIUS: Finlandia ja Sydämeni laulu
Ravintoloissa
ERIK LINDSTRÖM: Muistatko Monrepos’n
Iltamissa
ERIK LINDSTRÖM: Muistatko Monrepos’n
Äänilevyiltä
ERIK LINDSTRÖM: Muistatko Monrepos’n

Teosto tilittää ensimmäistä kertaa televisiossa esitettyä musiikkia!
Esitetyimmät teokset televisiossa 1958:
MALCOLM ARNOLD: Kwai-joen marssi
TAUNO PYLKKÄNEN: Preludico sinfonico
ERIK LINDSTRÖM: Pikku midinetti.
Esitetyimmät teokset:
Konserteissa:
AHTI SONNINEN Soliseva vesi
Radiossa:
REINO HELISMAA Rakovalkealla
Äänilevyiltä
TAPIO RAUTAVAARA Isoisän olkihattu
Laulun toinen säkeistö kuului näin:
”Vuotta viisikolmatta
oot tehnyt arvotyötä.
Luovan hengen suojana
sull’ olkoon onni myötä.
Teosto, Teosto, Teosto,
ylväs, tiesi on
Teosto, Teosto, Teosto,
päämääriisi se johtakohon!
Lopuksi ”tutti maestoso”
me laulamme: Hei Grandioso!
Teosto, Teosto, Teosto,
onneksi olkohon!”
”Kehitys ravintolamusiikin alalla on yhä enemmän kääntynyt siihen suuntaan, että mekaaninen soittokone työntää syrjään elävää voimaa.”


Esitetyimmät teokset:
Konserteissa
SIBELIUS: Finlandia ja Sydämeni laulu
Ravintoloissa
ERIK LINDSTRÖM: Muistatko Monrepos’n
Iltamissa
ERIK LINDSTRÖM: Muistatko Monrepos’n
Äänilevyiltä
ERIK LINDSTRÖM: Muistatko Monrepos’n

Teosto tilittää ensimmäistä kertaa televisiossa esitettyä musiikkia!
Esitetyimmät teokset televisiossa 1958:
MALCOLM ARNOLD: Kwai-joen marssi
TAUNO PYLKKÄNEN: Preludico sinfonico
ERIK LINDSTRÖM: Pikku midinetti.
1960-LUKU
1960-luvulla televisio avaa yhä useammalle suomalaiselle taloudelle uuden ikkunan ulkomaailmaan. Televisiossa soitetun musiikin ja taustamusiikin tariffeista neuvotellaan. Tekijänoikeuslaki uudistuu ja myös Suomen markka kokee uudistuksen. Ensimmäiset merirosvoradiot aloittavat toimintansa. Toivo Kärki dominoi soittolistoja, Letkajenkka tanssittaa kansaa ja viihdemusiikin asema puhuttaa. Vuosikymmenen lopussa Teosto saa uuden johtajan.
Musiikinkäyttösopimuksen tehneet asiakastilat
merkittiin karttaan

Teoston toimitusjohtaja Pekka Kallio
Suosituimmat kappaleet:
TOIVO KÄRKI: Kaikessa soi blues ja Tango merellä soi
Televisiossa:
KAUKO KÄYHKÖ: Kalastaja-Eemelin valssi
Suosituimmat sävellykset:
Konserteissa:
JEAN SIBELIUS: Sydämeni laulu
Ravintoloissa:
TOIVO KÄRKI: Häävalssi ja Liljankukka
Televisiossa:
OSSI RUNNE: Playboy
LASSE MÅRTENSSON: Pieni sana
USKO KEMPPI: Lennä mun lempeni laulu.
Tampereen yliopiston sosiologian laitoksen suomalaisille tekemässä kyselyssä vanhaa tanssimusiikkia kannattaa 34 % ja modernia konsertti-musiikkia 1 %.
”(Esa) Pakarinen – (Joonas) Kokkonen 34 – 1. Snellman se kai sanoi, että enemmistö voittaa mutta vähemmistö on oikeassa. Miten lienee?”


Musiikinkäyttösopimuksen tehneet asiakastilat
merkittiin karttaan
Suosituimmat kappaleet:
TOIVO KÄRKI: Kaikessa soi blues ja Tango merellä soi
Televisiossa:
KAUKO KÄYHKÖ: Kalastaja-Eemelin valssi

Suosituimmat sävellykset:
Konserteissa:
JEAN SIBELIUS: Sydämeni laulu
Ravintoloissa:
TOIVO KÄRKI: Häävalssi ja Liljankukka
Televisiossa:
OSSI RUNNE: Playboy
LASSE MÅRTENSSON: Pieni sana
USKO KEMPPI: Lennä mun lempeni laulu.
Teoston toimitusjohtaja Pekka Kallio
Tampereen yliopiston sosiologian laitoksen suomalaisille tekemässä kyselyssä vanhaa tanssimusiikkia kannattaa 34 % ja modernia konsertti-musiikkia 1 %.
”(Esa) Pakarinen – (Joonas) Kokkonen 34 – 1. Snellman se kai sanoi, että enemmistö voittaa mutta vähemmistö on oikeassa. Miten lienee?”


1970-LUKU
Suomessa vallitsee Kekkosen ja YYA-sopimuksen aika. Muuttoliike maalta kaupunkeihin on voimakasta ja kouluissa siirrytään peruskoulujärjestelmään. Diskot syrjäyttävät lavatanssit; uusi aalto, punk ja ympäristöaktivismi nostavat päätään. Suomalainen rocklyriikkaa kehittyy ja syntyy käsite Suomirock. C-kasetit yleistyvät ja järjestetään ensimmäinen suomalainen rock-festivaali, Ruisrock. Teoston vuosikymmen käynnistyy uuden toimitusjohtajan johdolla: otetaan käyttöön yhdistyksen ensimmäinen graafinen merkki, julkaistaan tariffit sekä toimintaa esittelevä kirjanen ja muutetaan uusiin toimitiloihin Lauttasaareen. Vuosikymmenen lopussa Teostossa suunnitellaan tulevia 50-vuotisjuhlia ja siirrytään ATK-aikaan.
Teosto vuonna 1970:
1500 tekijä- ja kustantaja-asiakasta
78 jäsentä
32 vastavuoroisuussopimusta eri valtioiden kanssa
42 henkilökuntaan kuuluvaa
Tilitysosaston tietovarastot
Teosto kokoaa joulukuussa Top 10 -listan
Esitetyimmät suomalaiset sävellykset kautta aikain:
Irwin Goodman: St. Pauli ja Reeperbahn
Martti Jäppilä: Iltatuulen viesti
Toivo Kärki: Liljankukka
Toivo Kärki: Jos vielä oot vapaa
Toivo Kärki: Sanat eivät riitä kertomaan
Usko Kemppi: Tulipunaruusut
Kullervo Linna: Kultainen nuoruus
Georg Malmstén: Heili Karjalasta
Unto Mononen: Satumaa
Valto Tynnilä – Martti Jäppilä: Yö Altailla


Teosto vuonna 1970:
1500 tekijä- ja kustantaja-asiakasta
78 jäsentä
32 vastavuoroisuussopimusta eri valtioiden kanssa
42 henkilökuntaan kuuluvaa
Tilitysosaston tietovarastot
Teosto kokoaa joulukuussa Top 10 -listan
Esitetyimmät suomalaiset sävellykset kautta aikain:
Irwin Goodman: St. Pauli ja Reeperbahn
Martti Jäppilä: Iltatuulen viesti
Toivo Kärki: Liljankukka
Toivo Kärki: Jos vielä oot vapaa
Toivo Kärki: Sanat eivät riitä kertomaan
Usko Kemppi: Tulipunaruusut
Kullervo Linna: Kultainen nuoruus
Georg Malmstén: Heili Karjalasta
Unto Mononen: Satumaa
Valto Tynnilä – Martti Jäppilä: Yö Altailla


1980-LUKU
80-luvulla siirrytään laseraikaan, kun ensimmäiset CD-levyt tulevat markkinoille!
Paikallisradioita putkahtelee eri puolille Suomea ja suomalaiset saavat kolmannen valtakunnallisen tv-kanavan. Teosto perustaa Kasettimaksutoimiston. Vaikka Dingo villitsee nuorisoa, on vuonna 1949 sävelletty Kullervo Linnan Kultainen nuoruus vuodesta toiseen valtakunnan soitetuin kappale. Koneet nousevat tärkeään rooliin sekä Teoston toiminnassa että musiikissa.

Hittimittari-ohjelmaa, jolla on tärkeä rooli erilaisten musiikkityylien esittelyssä koko Suomen kansalle.
Risto Kangas ja Tuula Miettinen.
Suomen esitetyin kappale 1989, 1990 ja 1991

Hittimittari-ohjelmaa, jolla on tärkeä rooli erilaisten musiikkityylien esittelyssä koko Suomen kansalle.
Risto Kangas ja Tuula Miettinen.
Suomen esitetyin kappale 1989, 1990 ja 1991
1990-LUKU
Karaoke tulee vuosikymmenen alussa rytinällä Suomeen ja lunastaa heti paikkansa suomalaisessa kansankulttuurissa. Suomi selviää historiansa raskaimmasta lamasta. Tekijänoikeuden suoja-aika pitenee 70 vuoteen. Teosto avaa ensimmäiset internet-sivunsa ja ottaa sähköpostin käyttöön. Matkapuhelimet tekevät läpimurron ja puhelinten soittoäänien lisensointi tulee ajankohtaiseksi. Teostory muuttuu neliväriseksi.
Varsinaiset jäsenyysneuvottelut alkavat helmikuussa 1993.
Teoston ensimmäiset Luovan musiikin päivät 18.–20.11.
Päivien aikana järjestetään neljä eri konserttia: MTV:n suorana lähetyksenä televisioima Viihdekonsertti Savoy-teatterissa, jazz-konsertin Jumo jazz-klubilla, klassinen konsertti Temppeliaukion kirkossa ja rock-ilta Tavastia-klubilla. Konserteissa esiintyvät mm. Arja Koriseva, Vieno Kekkonen, Four Cats, Ressu Redford, UMO kapellimestarinaan Markku Johansson, Suomalainen kamariorkesteri solistina Kirsi Tiihonen ja kapellimestarina Jukka-Pekka Saraste, Mikko Kuustonen Unplugged ja Kolmas Nainen.
Savoyn viihdekonsertissa jaetaan myös ensimmäinen Luomus-palkinto, jonka saa Jaakko Salo. Palkintoa – kuvanveistäjä Kari Huhtamon tekemää teräsveistosta – jaetaan kolmena peräkkäisenä vuotena henkilöille, ryhmille tai yhteisöille, jotka ovat ansiokkaasti edistäneet kotimaista luovaa säveltaidetta suuren yleisön keskuudessa.

musiikkivideo, säestys-/taustanauha ja
toivelauluvihko.”
musiikkivideo, säestys-/taustanauha ja
toivelauluvihko.”
Varsinaiset jäsenyysneuvottelut alkavat helmikuussa 1993.
Teoston ensimmäiset Luovan musiikin päivät 18.–20.11.
Päivien aikana järjestetään neljä eri konserttia: MTV:n suorana lähetyksenä televisioima Viihdekonsertti Savoy-teatterissa, jazz-konsertin Jumo jazz-klubilla, klassinen konsertti Temppeliaukion kirkossa ja rock-ilta Tavastia-klubilla. Konserteissa esiintyvät mm. Arja Koriseva, Vieno Kekkonen, Four Cats, Ressu Redford, UMO kapellimestarinaan Markku Johansson, Suomalainen kamariorkesteri solistina Kirsi Tiihonen ja kapellimestarina Jukka-Pekka Saraste, Mikko Kuustonen Unplugged ja Kolmas Nainen.
Savoyn viihdekonsertissa jaetaan myös ensimmäinen Luomus-palkinto, jonka saa Jaakko Salo. Palkintoa – kuvanveistäjä Kari Huhtamon tekemää teräsveistosta – jaetaan kolmena peräkkäisenä vuotena henkilöille, ryhmille tai yhteisöille, jotka ovat ansiokkaasti edistäneet kotimaista luovaa säveltaidetta suuren yleisön keskuudessa.

2000-LUKU
2000-luvulla markat vaihdetaan euroiksi ja musiikki digitalisoituu päätähuimaavaa vauhtia.
IT-kupla puhkeaa. Teosto juhlistaa 75-vuotista taivaltaan julkaisemalla Anna mulle tähtitaivas -kirjan sekä järjestämällä juhlakonsertin. Musiikin verkkojakelu puhuttaa ja digitaalisten oikeuksien hallintaan etsitään mallia. Teosto saa historiansa ensimmäisen kirjallisen aatteellisen strategian, jakaa ensimmäistä kertaa Teosto-palkinnon ja aloittaa Kulttuurikummihankkeen. Televisio muuttuu täysin digitaaliseksi.
visuaalisen ilmeen. ”Teoston tunnus kuvaa soivaa nuottia. Nuotin väri on musta. Kaksi intensiivistä tehosteväriä alleviivaavat vahvoin vedoin Teoston roolia määrätietoisena musiikin tekijöiden etuja ajavana organisaationa, joka on linjassaan aktiivinen ja rohkea, tarvittaessa ärhäkkäkin. Toisaalta tunnuksessa esiintyvät pyöreät muodot luovat kuvaa myös avoimuudesta ja yhteistyöhakuisuudesta. Yleisilme antaa kuvan ajassa mukana olevasta, musiikkibisneksen uudet realiteetit tuntevasta organisaatiosta – Teosto tähtää Euroopan dynaamisimmaksi tekijänoikeusjärjestöksi. Värien ja sommitelman voidaan ajatella myös kuvastavan Teostoa musiikkialan yhdistävänä lenkkinä – se yhdistää musiikin tekijät ja käyttäjät.”
musiikin palveluntarjoajiin kuuluvan Soundbuzzin edustaja Singaporesta sekä eri alojen tekijänoikeusjärjestöjen edustajat Koreasta, Japanista, Hollannista ja Saksasta.
Teoston hallituksen puheenjohtaja Jani Uhlenius ja kansanedustaja Kimmo Kiljunen Tikkurilassa.
nopeus alkaa jo kolkutella 50:tä kilobittiä sekunnissa, veisi keskipituisen, neliminuuttisen musiikkiesityksen siirtäminen puhelimeen MP3-tiedostona kymmenisen minuuttia.”
“Korkein oikeus piti voimassa Helsingin hovioikeuden päätöksen Bahamasaarille rekisteröidyn Earline Ltd:n nimiin merkityn luksusasunnon vakuustakavarikosta. Asunto oli vakuutena maksamatta jätetyistä ns. kasettimaksuista. Kantajana asiassa oli Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry. Teoston ulosotossa olevat saatavat korkoineen ovat 2,3 miljoonaa euroa. Helsingin ulosottovirasto takavarikoi vuonna 1998 Helsingin Kuusisaaressa olevan asunnon vakuudeksi ns. kasettimaksun maksamatta jättämisestä. Vuosien 1992-1994 aikana Porissa ja Espoossa valmistettiin lähes 800 000 tyhjää kasettia, joista ei tehty lain edellyttämää valmistusilmoitusta ja joiden raaka-aine oli salakuljetettu maahan. Jutussa on aiemmin langetettu vankeustuomioita päätekijöille vuonna 2003 kasettimaksun eli yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun kiertämisestä.”
Ehdotus lakimuutoksesta, joka antaisi radio- ja tv-yhtiöille automaattisesti oikeuden lähettää sisältöjä kaikkien jakelukanaviensa kautta, myös verkossa ja matkapuhelimiin. Luovat tekijät pitävät ehdotusta tulonsiirtona heiltä jakelijoille, sillä tekijä ei enää voisi myydä oikeuksiaan uusille yrittäjille.
Toinen lakihanke on työsuhde-tekijänoikeuden käyttöönotto, mikä siirtäisi tekijänoikeudet työsuhteessa tekijältä työnantajalle. Ajatus koetaan sopimusyhteiskunnan periaatteiden vastaiseksi.
nopeus alkaa jo kolkutella 50:tä kilobittiä sekunnissa, veisi keskipituisen, neliminuuttisen musiikkiesityksen siirtäminen puhelimeen MP3-tiedostona kymmenisen minuuttia.”
visuaalisen ilmeen. ”Teoston tunnus kuvaa soivaa nuottia. Nuotin väri on musta. Kaksi intensiivistä tehosteväriä alleviivaavat vahvoin vedoin Teoston roolia määrätietoisena musiikin tekijöiden etuja ajavana organisaationa, joka on linjassaan aktiivinen ja rohkea, tarvittaessa ärhäkkäkin. Toisaalta tunnuksessa esiintyvät pyöreät muodot luovat kuvaa myös avoimuudesta ja yhteistyöhakuisuudesta. Yleisilme antaa kuvan ajassa mukana olevasta, musiikkibisneksen uudet realiteetit tuntevasta organisaatiosta – Teosto tähtää Euroopan dynaamisimmaksi tekijänoikeusjärjestöksi. Värien ja sommitelman voidaan ajatella myös kuvastavan Teostoa musiikkialan yhdistävänä lenkkinä – se yhdistää musiikin tekijät ja käyttäjät.”
musiikin palveluntarjoajiin kuuluvan Soundbuzzin edustaja Singaporesta sekä eri alojen tekijänoikeusjärjestöjen edustajat Koreasta, Japanista, Hollannista ja Saksasta.
“Korkein oikeus piti voimassa Helsingin hovioikeuden päätöksen Bahamasaarille rekisteröidyn Earline Ltd:n nimiin merkityn luksusasunnon vakuustakavarikosta. Asunto oli vakuutena maksamatta jätetyistä ns. kasettimaksuista. Kantajana asiassa oli Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry. Teoston ulosotossa olevat saatavat korkoineen ovat 2,3 miljoonaa euroa. Helsingin ulosottovirasto takavarikoi vuonna 1998 Helsingin Kuusisaaressa olevan asunnon vakuudeksi ns. kasettimaksun maksamatta jättämisestä. Vuosien 1992-1994 aikana Porissa ja Espoossa valmistettiin lähes 800 000 tyhjää kasettia, joista ei tehty lain edellyttämää valmistusilmoitusta ja joiden raaka-aine oli salakuljetettu maahan. Jutussa on aiemmin langetettu vankeustuomioita päätekijöille vuonna 2003 kasettimaksun eli yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun kiertämisestä.”
Teoston hallituksen puheenjohtaja Jani Uhlenius ja kansanedustaja Kimmo Kiljunen Tikkurilassa.
Ehdotus lakimuutoksesta, joka antaisi radio- ja tv-yhtiöille automaattisesti oikeuden lähettää sisältöjä kaikkien jakelukanaviensa kautta, myös verkossa ja matkapuhelimiin. Luovat tekijät pitävät ehdotusta tulonsiirtona heiltä jakelijoille, sillä tekijä ei enää voisi myydä oikeuksiaan uusille yrittäjille.
Toinen lakihanke on työsuhde-tekijänoikeuden käyttöönotto, mikä siirtäisi tekijänoikeudet työsuhteessa tekijältä työnantajalle. Ajatus koetaan sopimusyhteiskunnan periaatteiden vastaiseksi.
2010-LUKU
2010-luvulla kotimaisen popin ja rapin suosio kasvaa stadion-mittakaavaan ja musiikin suoratoistopalvelut mullistavat musiikinkuuntelua. Tv-katsojia liikuttavat isot musiikkiohjelmat ja laulukilpailut. Teosto ja YouTube tekevät sopimuksen, Spotify ylittää 100 miljoonan käyttäjän rajan ja jatkaa kasvuaan. Hyvitysmaksu muuttuu budjettirahoitteiseksi. Gramex ja Teosto perustavat yhteisyrityksen, Teosto julkaisee ensimmäisen mobiilipalvelunsa ja aloittaa lohkoketjuteknologiaan perustuvan tekijänoikeuksien hallinnointijärjestelmän kehittämisen. Tilityksiä tekijöille nopeutetaan, Teosto Futures Lab -toimintamalli otetaan käyttöön ja verkostoidutaan kansainvälisesti. Teosto uudistaa visuaalisen ilmeensä, täyttää 90 vuotta ja julkaisee tämän kronikan.
Teosto 90 -juhlavuosi

Tampere Biennale -tapahtumassa Teosto on mukana Markus Fageruddin Silvia ja minä – kamarioopperan kantaesityksessä.


Tampere Biennale -tapahtumassa Teosto on mukana Markus Fageruddin Silvia ja minä – kamarioopperan kantaesityksessä.



Teoston toimiston sijainti vuosien mittaan:
Fazerin musiikkikaupan pianosali Aleksilla. | marraskuun alkuun 1928 |
Kluuvikatu 6 | 1928-1933 |
Aleksanterinkatu 11 | 1933-1936 |
Pohj. Rautatienkatu 9 | 1936-1949 |
Hietaniemenkatu 2 | 1949-1973 |
Lauttasaarentie 1 | 1973-2014 |
Urho Kekkosen katu 2 C | 2014- |
Henkilökunnan määrän kehitys:
1930 | 6 |
1943 |
10 |
1956 | 34 |
1970 | 42 |
1980 | 46 |
1986 | 56 |
1990 | 76 |
2000 | 98 |
2010 | 98 |
2012 | 93 |
2018 | 72 |
Teoston hallituksen puheenjohtajat:
Erkki Melartin | 1928-1937 |
Leevi Madetoja | 1937-1947 |
Selim Palmgren | 1948-1951 |
Ernst Linkon | 1952-1960 |
Eino Linnala | 1960-1968 |
Joonas Kokkonen | 1968-1988 |
Aulis Sallinen | 1988-1990 |
Ilkka Kuusisto | 1990-1994 |
Henrik Otto Donner | 1994-2006 |
Jani Uhlenius | 2006-2008 |
Georg Nummelin | 2008-2011 |
Kim Kuusi | 2011- |
Teoston toimitusjohtajat:
Lauri Ikonen | 1928–1931 |
Martti Turunen | 1931–1969 |
Pekka Kallio | 1970–1992 |
Jaakko Fredman | 1993-2001 |
Katri Sipilä | 2001-2018 |
Risto Salminen | 2018- |
Kuvat:
Pääkuva: Teoston arkisto 1920-luku: pääkuva: Helsingin kaupunginmuseo | Lauri Ikosen kuva: https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Ikonen | Muut 1920-luvun kuvat: Teoston arkisto 1930-luku: pääkuva: Helsingin kaupunginmuseo | Helvi Leiviskän kuva: Lehtikuva | Muut 1930-luvun kuvat: Teoston arkisto 1940-luku: pääkuva: Väinö Kannisto / Helsingin kaupunginmuseo | Osakekirjan kuva: www.osakekirja.fi | Muut 1940-luvun kuvat: Teoston arkisto 1950-luku: pääkuva: Helsingin kaupunginmuseo | Muut 1950-luvun kuvat: Teoston arkisto 1960-luku: pääkuva: Helsingin kaupunginmuseo | Pekka Kallion kuva: Ari Heinonen | Muut 1960-luvun kuvat: Teoston arkisto 1970-luku: 50-vuotisjuhlamitalin kuva: Lauri Laavakari | Muut 1970-luvun kuvat: Teoston arkisto 1980-luku: C-kasetin kuva: Adobe Stock Photo | Muut 1980-luvun kuvat: Teoston arkisto 1990-luku: Luomus-veistoksen kuva: Lauri Laavakari | Muut 1990-luvun kuvat: Teoston arkisto 2000-luku: Katri Sipilän kuva: Kai Nordberg | 2007 sopimuskuva: Jakke Nikkarinen | Teoston juhlaseminaari -kuva: Johanna Levomäki | Kulttuurikummihanke-kuva: Jukka Kaitala | Muut 2000-luvun kuvat: Teoston arkisto 2010-luku: Kulttuurikummihanke-kuva: Juha Roininen | Suomi Areena -kuva: Olli Sulin | Musiikki & Media -paneelin kuva: Tanja Mikkola | Kampin Huippu- ja Teoston talon purku -kuvat: Joel Hiljanen | Livemusiikkidata- ja Slush-kuvat: Susanna Perämaa | Future Hitmakers -kuva: Lauri Laavakari | Ihan oma juttu -kuva: Triplefist Music Oy | Muut 2010-luvun kuvat: Teoston arkisto